Pintahiivaoluet

Pintahiivaolut on vanhin oluttyyppi. Ennen 1400-lukua kaikki oluet tehtiin pintahiivamenetelmällä. Tämä hiivatyyppi käy olutvierteen pinnalla, joten se on alttiina villihiivakannoille. Tämän vuoksi pintahiivakäyminen on riskialtista. toisaalta maailman parhaiksi arvostetut oluet ovat yleensä pintahiivamenetelmällä tehtyjä oluita. Näin tehdään muun muassa kuuluisat belgialaiset trappistioluet.

Eräs erikoisuus pintahiivaoluista on belgialainen lambic. Tämä olut käytetään villihiivalla. Panimomestarit jättävät vain ikkunat auki ja antavat hiivojen laskeutua vierteeseen ja tuloksena on yksi olutmaailman erikoisuuksista ja samalla muisto menneestä. Maailman ensimmäiset oluet tehtiin nimittäin samalla tavalla villihiivan avulla.

Pohjahiivaoluet

Ilmeisimmin 1400-luvulla baijerilaiset oluenpanijat keksivät, että viileässä varastoitaessa (tässä tapauksessa Alppien luolissa) käymässä olevan oluen pintahiiva sakkautuu ja painuu pohjalle. Vierteen pohjalla se on suojassa luonnonhiivoilta ja muilta käymiseen mahdollisesti haitallisesti vaikuttavilta aineilta. Tästä kylmävarastoinnista tulee pohjahiivaoluiden yleisnimitys lager.

Pohjahiivaoluen valtakausi alkoi vuosisata sitten. Ensi Louis Pasteur selvitti hiivojen saloja ja viimein tanskalainen Emil Hansen kehitti yksisoluisen hiivan ja lagereiden voittokulku alkoi Carlsbergin panimolta. Nykyään valtaosa oluista tehdään pohjahiivalla. Näin tehdään esimerkiksi kuuluisat tsekkiläiset pilsnerit ja lähes kaikki suomalaiset oluet.

Kuukauden Olut

Kuukauden Olut on kiertävä astiaolut, jota ei muualla saa hanassa - tulee se sitten koti- tai ulkomaiselta panimolta. Näin laajennetaan kirjoa ja tarjotaan asiakkaille uusia elämyksiä. Olutravintola Birgerissä on joka kuukausi uusi olut hanassa.

Hyvät olutravintolat -yhdistys (1995-2009)

Suomalainen olutkulttuuri kuohuu vahvasti eteenpäin. Valikoima monipuolistuu sekä kansainvälistyy, ja kuluttajien kiinnostus olueen kasvaa tarjonnan laajentuessa. Laadukkaiden olutravintoloiden kirjo on samaan aikaan lisääntynyt valtakunnallisesti ilahduttavasti.

Kaksitoista eturivin olutravintoloitsijaa eri puolilta Suomea perusti maaliskuussa 1995 Hyvien Olutravintoloiden yhdistyksen edistämään suomalaista olutkulttuuria. Hyvät Olutravintolat -yhdistyksen jäsenistössä oli tavoitteena laatu eikä määrä. Yhdistykseen kuului parhaimmillaan 21 jäsenravintolaa. Olutravintola Birger oli yhdistyksen jäsenenä perustamisvuodesta -95 alkaen.

Yhdistyksen tavoite: Paras mahdollinen palvelu, laaja valikoima

Kun asiakas saapuu yhdistyksen jäsenravintolaan, hän tietää saavansa parasta mahdollista palvelua niin lasin sisällön kuin henkilökunnan asiantuntemuksen suhteen. Hänelle tarjotaan laaja oluttyyppien kirjo sekä tuopissa että pullossa, oikeassa lämpötilassa sekä tietysti oikeantyyppisessä lasissa.

Olutravintoloiden yhdistykseen kutsutaan jäseneksi. Jäsenravintoloiden tarjontaan kuuluvat tuopissa sekä pinta- että pohjahiivaoluita ynnä laaja valikoima pullo-oluita. Lasit pestään oikeaoppisesti (ei yhdessä muiden astioiden kanssa) eikä muovimukeja käytetä.

Yhdistyksen jättämä perintö

Hyvät olutravintolat -yhdistys lopetti toimintansa vuoden 2009 lopussa, mutta on taatusti jättänyt positiivisen jalanjäljen suomalaiseen olutkulttuuriin. Vaikka yhdistystä ei enää olekaan, jatkuu sen tavoitteiden ylläpitäminen ja vaaliminen jatkossakin.

Olutravintola Birgerissä on jatkossakin paras mahdollinen palvelu ja laaja valikoima.